Aina oppii uutta

Jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin paljonko kertoo noin kymmenestä kuvasta tehty animaatio? Päätin ottaa selvää.

Aikaisempina vuosina olen julkaissut blogissani kuvagallerioita. Nyt päätin kokeilla jotain uutta. Toisin sanoen gif-animaatioita. Tässä ihan koemielessä muutama maalitilanne tältä viikolta. Pääkuvassa on Saku Savolaisen voittomaali Vaasan Palloseuraa vastaan. Olen kuvasarjasta ylpeä, sillä olen metsästänyt sellaista jo useamman vuoden ajan.

Tässä Petteri Pennanen puolestaan toimittaa rankkarin P-K KU:n verkkoon tämänpäiväisessä Suomen Cupin puolivälierässä. Arvostan kovasti sitä, kuinka antaumuksella maalivahti aavistaa väärään suuntaan.

Iraksi Sirbiladze teki samassa pelissä hattutempun. Kolmesta osumasta viimeinen syntyi kulman jälkitilanteesta, jossa Savolainen yritti myös saksipotkua.

Voi olla, että palaan vielä joku päivä kuvagallerioiden pariin. Giffit vaikuttavat ainakin useamman animaation annoksina hitusen levottomilta. Mutta tulipahan opittua jotain uutta.

PS. Tarkoitukseni oli alun perin tehdä animaatio jo melkein kolme vuotta sitten. Silloin en vain osannut. Joten tässäpä hieman jälkijunassa KuPSin liigapaikan lokakuussa 2012 varmistanut Pietari Holopaisen tasoitusmaali Hakaa vastaan:

Advertisement

Wait and see

Hyötynäkökohdan onnistunut soveltaminen on erotuomarin harvoja tähtihetkiä. HJK-FC Lahti -ottelussa sitä ei valitettavasti päästy näkemään.

Erotuomarin täytyy pitää pää kylmänä silloinkin, kun rikottu pelaaja vaatii nopeaa vihellystä. (Kuvankaappaukset ISTV:n lähetyksestä)

Erotuomarin homma ei ole helppoa, eikä varsinkaan yksinkertaista. Otetaan vaikka tämänpäiväinen HJK-FC Lahti -ottelu. Toisella jaksolla HJK:n Mike Havenaar riisti pallon hienosti keskialueella ja lähti käynnistämään HJK:n vastaiskua.

Vaarallisen vastahyökkäyksen edellytys useamman pelaajan samanaikainen reagointi. Tämä täyttyi tilanteessa nopeasti. Kolme joukkuetoveria (etunenässä Atomu Tanaka) reagoivat hienosti ja lähtivät hyökkäykseen mukaan.
Samaan aikaan Lahti kiinnitti huomionsa ennen kaikkea Havenaariin. Kaksi pelaajaa liimautui hyökkääjäkolossiin kiinni. Lopulta kahden miehen käsijarru saikin pysäytettyä klubilaisen vauhdin keskiympyrässä.

Erotuomari Dennis Antamo on tilanteessa erinomaisesti sijoittunut. Hän näkee rikkomisen alusta asti ja kun Havenaar lopulta pysähtyy rikkeen päätteeksi, hän viheltää pelin poikki vapaapotkun ja varoituksen merkiksi.

Tuomio on täysin oikea, mutta kuten jo totesimme: erotuomarin työ ei ole yksinkertaista. Se, että näkee riketilanteen oikein, tekee siitä oikean tulkinnan ja on valmis antamaan oikean tuomion, ei aina riitä. Tämä on niitä kertoja.
Vihellys todennäköisesti kaduttaa Antamoa jo ennen kuin hän on saanut pillin pois suustaan. Jos hän olisi malttanut odottaa tuomionsa kanssa kaksi sekuntia pidempää, hän olisi nähnyt saman kuin nytkin: HJK:n pelaajan juoksevan pallon kanssa täyttä vauhtia ylivoimahyökkäykseen. Ja silloin hyökkäys ei olisi katkennut hätiköityyn vihellykseen.

Wait and see. Odota ja näe. Siinä on erotuomarin ohjenuora. Odota ja näe, pelaako paitsioasemassa oleva pelaaja palloa. Odota ja näe, katkaiseeko rike varmasti vastahyökkäyksen ettet vain tulisi tehneeksi sitä itse. Tämä kuulostaa helpolta, mutta on ottelun tuoksinnassa toisinaan vaikeaa. (Pelaajat eivät ainakaan tee asetelmaa helpommaksi. Tänäänkin Havenaar vaatimalla vaati nopeaa vihellystä.)

Hyötynäkökohta lanseerattiin juuri tällaisia tilanteita varten. Sen on tarkoitus lisätä tehokasta peliaikaa antamalla ottelun jatkua silloin, kun sitä ei ole pakko katkaista rikkeen takia. Ja ennen kaikkea sen on tarkoitus tehdä tyhjäksi taktinen rike.

Tässä tilanteessa kävi päinvastoin. Lahti pääsi tavoitteeseensa erotuomarin avustuksella: se sai vaarallisen vastahyökkäyksen poikki. Keltainen kortti oli tästä halpa hinta.

Ottelu ei ratkennut käyttämättä jääneeseen hyötyyn. HJK tuhlasi toisella jaksolla paljon parempiakin tilanteita. Mutta erotuomarin näkökulmasta liian nopeasti annettu ”oikea tuomio” oli harmillinen. Se vei mahdollisuuden yhteen tuomarin harvoista tähtihetkistä: onnistuneesta hyötynäkökohdasta syntyneeseen maaliin.

Valioliigassa sellainen eilen nähtiin, Veikkausliigassa tänään ei.

Vaahdolla piirretty viiva

MM-kisoista ja Mestarien liigasta tuttu vaparivaahto rantautui tänään myös Veikkausliigaan. Lanseeraus ei sujunut kivuttomasti. Tästä kiitos kuului erityisesti Interin Diogo Da Costalle, joka hölmöili itsensä ulos SJK:ta vastaan.

Kerrataan ensin tapahtumat peliajan mukaan:

26.33 Muutama minuutti aikaisemmin varoituksen saanut Interin Diogo Da Costa roikkuu kiinni vastustajassa. Erotuomari Jari Järvinen viheltää vapaapotkun. Vihellys on täysin aiheellinen.

26.55 Järvisellä kestää tovi tajuta, ettei SJK halua antaa vaparia nopeasti. 20 sekuntia vihellyksensä jälkeen hän käy piirtämässä vaparivaahdolla viivat ensin veto- ja sitten muurin paikkaan.

27.23 Viivat on vihdoin vedetty. Järvinen alkaa pakittaa paikalleen, mutta palaa muurin luo ja ilmeisesti muistuttaa vielä toistamiseen vaahtokäytännöstä.

27.35 Wayne Brown antaa vaparin lyhyenä. Järvinen viheltää pelin poikki, koska ei ollut käynnistänyt sitä vielä uudestaan.

27.43 Vaparivihellyksestä on kulunut jo yli minuutti, kun Järvinen viheltää pelin vihdoin käyntiin.

Pallo ei ole vieläkään pelissä, mutta Da Costa päättää lähteä jaloittelemaan. (Kuvankaappaukset Ylen lähetyksestä)

28.00 SJK:n vapaapotku viipyy. Da Costa irtoaa muurista. Järvinen viheltää pelin poikki. Antaa Da Costalle (ottelun toisen) varoituksen ja ajaa hänet kentältä. Wayne Brown saa tilanteesta myös varoituksen (joko vaparin viivyttämisestä tai jälkitilanteesta).

29.51 Lupa pelinjatkamiseen annetaan uudestaan ja vapaapotku lähtee lopulta, 2,5 minuuttia alkuperäisen vapaapotkuvihellyksen jälkeen, peliin.

30.02 Atajic laukoo pallon vaparin jälkitilanteesta Interin maaliin.

Vaparivaahdon käyttöön tarvitaan ripeyttä, jotta vaahdon varsinainen tarkoitus, pelin nopeuttaminen, toteutuu.

Yhteenveto: Tauolla Interin Mika Ojala kommentoi Da Costan ulosajoa: ”Tuomari halusi taas ottaa roolia. Ei tullut yllätyksenä.” Ojalan kommentissa on totta toinen puoli. Vaikka vaparivaahto oli Veikkausliigassa käytössä ensimmäistä kertaa, se ei tullut joukkueille yllätyksenä. Asiasta oli infottu jokaisen seuran valmentajaa ja kapteenia ennen kauden alkua. Lisäksi erotuomari Järvinen kävi jopa kahdesti ilmoittamassa Interin muurille mitä viiva tarkoittaa.

Da Costa voi syyttää ulosajostaan vain itseään. Hänellä oli kortti alla, eikä hänellä todellakaan ollut varaa lähteä hölmöilemään. Kielimuuriakin on turha syyttää, kun kenkien eteen on vedetty MM-kisoista ja suurista liigoista tuttu vaahtoviiva. Kun kyse on vielä rummutuksen kanssa tehdystä lanseerauksesta, niin käsi sydämelle: odottiko joku oikeasti, että kolmen metrin varastamista katsottaisiin läpi sormien? Da Costan toimintaa pahempaa idiotismia ja oman joukkueen keittoon kusemista on vaikea kuvitella.

Täysin puhtain paperein ei tilanteesta selvinnyt erotuomari Järvinenkään. Vaparivaahdon perimmäinen tarkoitus ei ole aiheuttaa lisää kortteja vaan ennen kaikkea nopeuttaa vapaapotkutilanteita. Nyt Järvisellä kesti viivojen vaahdottamisessa ja pelin jatkamisessa turhan kauan. Osa tästä oli varmasti alkukankeutta, mutta tästä huolimatta peli olisi pitänyt saada käyntiin alle minuutin. Nyt niin ei käynyt. Kun SJK laittoi pallon liikkeelle reilu minuutti vaparivihellyksen jälkeen, Järvinen ei ollut vielä valmis.

Vaahtoineen, varoituksineen ja ulosajoineen episodissa kesti lähes kaksi ja puoli minuuttia. Jatkossa erotuomarien pitää olla ripeämpiä vaahtojensa kanssa. Mutta vaikka he eivät olisikaan, se ei anna pelaajille oikeutta laiminlyödä sääntöihin kirjattua 9,15 metrin etäisyyttä.